Se alkoi bussiajeluista Britteinsaarten tapaisilta aavoilta niityiltä, joiden pitkä ruoho aaltoili tuulen käsittelyssä. Muistan vain pätkiä sieltä täältä, kuten sen miehen joka hurjasteli formula-autollaan pitkin noita soraisia teitä päätyen lopulta pienelle hiekkaiselle saarelle, jossa suuren suuri skorpioni pisti miehen lemmikkikrokotiilia töppöseen niin, että se turposi valtavaksi.
Liekö he olivat yksityisetsiviä, sillä naisen parina toiminut mies oli lähtenyt jonnekin toisaalle kuulustelemaan jotakuta. Nainen oli jäänyt koululle lasten kanssa. He istuivat koulun pienessä salissa, jossa oli pikkuruinen esiintymislava. Lapset tuijottivat naista ja kuiskivat kikatellen omiaan. Naisella ei ollut heille mitään sanottavaa, kunhan istui ja katseli vahtien. Naisen kännykkä soi. Hän vastasi siihen ja kuunteli parinsa ohjeita.
- Lapset tietävät kaiken. Lähde sieltä heti! Piiloudu!
Mies oli selvästi hätääntynyt.
Nainen nousi ja otti askeleen kohti esiintymislavaa. Lapset tuijottivat häntä. Nainen haparoi lavaa peittäviä punaisia samettiverhoja, jotka olivat ajankuluessa nuhjaantuneet. Lapset nousivat tuoleiltaan ja olivat valmiita syöksymään tuon naisen kimppuun. Hän pääsi lopulta verhojen taakse, mutta ei nähnyt pakoreittiä. Yksi ovi johti lavan takana oleviin pukuhuoneisiin, joista ehkä pääsisi ulos. Hän ei uskaltanut ottaa riskiä. Ainoa keino päästä noita viheliäisiä pieniä lapsia karkuun oli piiloutua. Nainen kiipesi katonrajassa roikkuville valokiskoille. Lapset juoksivat alapuolelta kohti pukuhuoneita. Hän oli ehkä onnistunut. Yksi tytöistä nosti katseensa kohti naista ja illisti. Nainen yritti viittoa tätä olemaan hiljaa, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Pari lasta kiipesi jo kohti häntä. He tulisivat repimään hänet pienillä kynsillään ja hampaillaan kuoliaaksi ellei hän pääsisi karkuun...
Vaan, mitä olikaan tapahtunut tätä ennen..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti