- Oletko sinä nähnyt miestäni?
- Ketä? Ai Johnia?
- Niin, John Waynea.
- Eivätkös he kaikki ole aika sairasta sakkia?
- Miten niin? Mistä sinä tuollaista olet saanut päähäsi?
- Olen kuullut niin. Koko suku on kuulemma ihan päästänsä vialla. Eikös se nyt aika paljon kerro, jos suvun jokaisen miehen nimi on John Wayne?
Täydessä tällingissä olevat naiset ohittavat poliisiauton. Erästä miestä yritetään saada mustan maijan takakonttiin ainakin viiden poliisin voimin.
- Tuokin tuossa. Katso nyt. He ovat kaikki sukua keskenään.
Vihreisiin verkkareihin pukeutunut kehitysvammainen mies yrittää elehtiä ja äännellä ettei ole tehnyt mitään väärin eikä halua poliisien kyytiin. Poliisit silmäilevät toisiaan ja aloittavat sanaharkan, joka kuulostaa kurlutukselta ja kaakatukselta. Yksi poliiseista juoksee pientä ympyrää polkupyörän rengas kädessään... pidellen sitä päänsä päällä.
Naiset jatkavat matkaansa...
Heillä kaikilla oli samanlaiset kasvot, eleet ja ilmeet. Ja he kaikki muistuttivat sitä Pikku Britannian pientä ja pyöreää näyttelijää. Jopa itse uni tuntui kameran liikkeeltä. Huomio kiinnittyi ensin tuohon niin vaikeasti vammautuneeseen henkilöön, joka tilanteessa oli omalla tavallaan hauska. Sitten tapahtui tuo käännekohta, jossa niin tavalliset ja viralliset henkilöt muuttuivatkin vielä vaikeampi selkoisiksi kuin tuo vihreisiin verkkareihin pukeutunut John. Mustaa huumoria suoraan aivojeni synkistä kolkista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti