Kaksi kissaani pyörivät saunassa,
jota olin lämmittämässä. Kääntyessäni kohti suihkutilaa
lattialla mötkötti marsu, joka näytti olevan jollakin tapaa sairas.
Tutkittuani sitä lähemmin huomasin sen olevan täynnä kuhisevia
matoja.
Kuljin käytävää pitkin pienen
ihmisjoukon mukana. Osa rakennuksesta oli suljettu epidemian vuoksi
eikä ilmastointi enää toiminut. Rakennus tuntui vavahtelevan. Takanamme oli
jotakin, jota yritimme päästä pakoon. Valkoisia pieniä matoja
tipahteli seinien ja kattojen raosta. Yritimme vältellä niitä.
Olimme miltei oven luona, kun muutama kattolaatta antoi periksi ja
sen alta pursusi tuhansittain noita samoja matoja päällemme. Yksi
mies huusi ja huitoi paniikissa yrittäen päästä niistä eroon. Hän oli kuitenkin jo menetetty.
Juoksimme loppumatkan.
Saavuimme pieneen huoneeseen, joka oli
tupaten täynnä eri ikäisiä lapsia, vain muutama vanhempi heidän
joukossaan. Ensiksi ilmestyivät tummat, miltei mustat ja isot
maskuliiniset hahmot, joiden piirteistä ei saanut selvää. Oliot
näyttivät pelkiltä etruskilaisilta silueteilta. Ne heiluivat,
vaappuivat ja kieppuivat aikansa, kunnes katosivat. Sitten ilma alkoi
väreilemään uudestaan. Outoja valorenkaita ilmeistyi kahdeksasta
kahteentoista kappaleeseen asti ja niiden keskellä välkkyi jokin
outo kappale, kuin osa avaruusalusta. Ilmiö nostatti huoneeseen
raivoisan tuulenpuuskan, joka nostatti lapsista pienimmät myrskyn
vietäviksi. Puhuri loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.
Valorenkaat välkkyivät nopeammin ja kirkkaammin. Niiden himmetessä
lattialla oli yhtä monta isoa, koristeellista ja savuavaa
suitsuke-ruukkua kuin valoja oli ollut. Osa lapsista makasi
tiedottomina ja loukkaantuneina patjojen, peittojen ja muun
petitavaran seassa. Osa oli kuollut. Savun keskeltä ilmestyivät
jättiläismäiset, hindulaisia jumalattaria muistuttavat olennot,
jotka seisoivat vrikasana-asennossaan liikkumatta kullan ja helmien peittäminä,
osittain kuin tulessa. Hitaasti ne vaihtoivat kaikki samanaikaisesti asentoaan kurottaen
tajuttomia ja kuolleita lapsia kohti, jotka lipuivat painottomina
olioiden käsivarsille. Niin oli tarkoitettu.
Kaksi elementtiä oli näyttäytymättä
vielä.
Toisen elementin ilmestyessä leijuin huoneen poikki lähimpänä olevan olennon ruumiiseen ja ojensin käsiäni erään lapsen suuntaan. Ensimmäiset olivat kenties kuvastaneet maata, jumalattaret tulesta huolimatta ilmaa. Vesi ja tuli olivat vielä näyttäytymättä eikä minulla ollut aavistustakaan, mitä ne olisivat tuoneet mukanaan. Kenties pelastuksen tuolta epidemialta tai suuremman tuhon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti